Miltä tuntuu siirtyä koodaajasta tiiminvetäjäksi? Markus avaa roolimuutosta, arjen johtamista ja sitä, miten laitteisto-ohjelmiston luotettavuus näkyy suoraan asiakkaalle.
Olen Markus Laatta ja aloitin Grundiumilla ohjelmistosuunnittelijana Ocus tuotteiden parissa vajaa viisi vuotta sitten. Olen aiemmin työskennellyt erilaisten sulautettujen järjestelmien, palvelinohjelmistojen ja langattomien tiedonsiirtojärjestelmien parissa. Yrityksen nopean kasvun myötä tuli tarve pilkkoa tiimejä ja vuosi sitten sain mahdollisuuden tarttua tiiminvetäjän rooliin.
Kokemukseni on, että Grundiumilla luotetaan ihmisiin ja annetaan mahdollisuus kehittyä, kasvaa ja edetä uralla.
Luonteeltaan tiimin vetäjän rooli on hyvin erilainen kuin aiemmat roolini. Tässä roolissa inhimillisyys korostuu uudella tavalla ja täytyy ajatella yksittäisten projektien sijaan isompaa kokonaisuutta. Tiimiläisten hyvinvointi ja työssä jaksaminen tulee ottaa huomioon. Grundium on tarjonnut uuden roolin tueksi hyödyllisiä valmennuksia.
Riippumatta siitä työskenteleekö tällä hetkellä nykyisten vai tulevien tuotteidemme parissa, yksi tärkeimmistä asioista on tuotteen toimivuuden ja luotettavuuden varmistaminen ennen asiakkaille toimittamista. Tuotteemme ovat lähtökohtaisesti tärkeitä työkaluja asiakkaillemme ja haluamme taata, että nämä työkalut toimivat.
Monimutkaisten järjestelmien ohjelmistokehitys on harvoin helppoa. Hyvä perusta ohjelmistoprojektilla lähtee vaatimusmäärittelystä ja käyttäjien tarpeiden ymmärtämisestä. Isoissa projekteissa automaation, dokumentaation ja suoraviivaisten prosessien tarve korostuu entisestään.
Haluamme henkilöstömme pääsevän hyödyntämään osaamistaan sekä kehittymään työssään. Jos jokin tietty tuleva tehtävä kiinnostaa, sitä todennäköisesti pääsee myös tekemään. Meillä ei ole myöskään epätavallista hyppiä tiimirajojen yli projektien sisällä. Tukea ja apua kyllä saa aina tiimeiltä ja tiiminvetäjiltä.
Mielestäni on oleellista huomioida niin sanottuja pieniä onnistumisia. Yleisesti tuotekehitys on luonteeltaan sellaista, jossa pieneltäkin kuulostava asia voi viedä tolkuttomasti aikaa. On tärkeää huomioida pienetkin onnistumiset ja etenemiset matkan varrella – eikä vain projektin ”milestonen” päätteeksi.
Ohjelmistokehitys on jatkuvaa oppimista. Yhdessä projektissamme python-ohjelmointikielen rooli on suuri. Varsinkin pythonin virtuaaliympäristöt, riippuvuushallinta ja paketointi ovat tulleet tutummaksi.
Suunnittelemme ja dokumentoimme projektia Application Lifecycle Management (ALM)-alustalla, jossa hyödynnämme myös vapaamuotoisia wiki-sivuja. Koodimuutoksemme ovat jäljitettävissä ALM-alustalle ja koodimuutoksissa pyrimme kertomaan mitä muutettiin ja miksi. Tämän lisäksi kaikki koodimuutokset menevät koodikatselmoinnin läpi, joka on oiva paikka jakaa tietoa.
Lisäksi meillä on projektipalavereita sekä tiimipalavereita, joissa jakaa tietoa ja osaamista.
Ainakin itse koen yleisesti medtech’ssa työskentelemisen todella merkitykselliseksi. Grundiumin missio on saada kehittynyt digipatologia kaikkien saataville. Digipatologia on avainasemassa nykyisissä potilastietojärjestelmissä ja se mahdollistaa luotettavan diagnoosin tekemisen. Uskon tämän tavoitteen edistämisen olevan merkityksellistä työtehtävästä riippumatta.
Haasteisiin tartutaan koko porukalla tiimirajoista välittämättä. Uskallamme ottaa tiedostettuja riskejä ilman epäonnistumisen pelkoa. Roolista ja tittelistä huolimatta ketä tahansa voi nykäistä hihasta auttamaan.
Tällä toimialalla laatukeskeinen ajattelu on oleellista. Asiakkaalle pyritään toimittamaan mahdollisimman luotettavasti toimiva tuote. Ohjelmisto-osaamisen lisäksi voisi olla hyvä hankkia osaamista esimerkiksi biotekniikasta, signaalinkäsittelystä tai yleisemmin lääketieteen puolelta, mutta mikään edellytys toimialalla menestymiseen tämä ei ole. Hyvällä motivaatiolla ja halulla oppia pääsee todella pitkälle.
